Bon Jovi Tampere 26.5.2013

Bon Jovi esiintyi komealla lavalla Tampereella

Tämänkertainen kirjoitus ei liity chileihin, mutta itselleni sen oikeuden suon. Välillä pitää poiketa normeista. ;)

Olin Tampereella viime sunnuntaina 26.5. Ei, syynä ei ole mikään chiliravintola vaikka niitä erinomaisia siellä onkin. Eikä syynä ollut Chilitarvike-kauppakaan. Olin Bon Jovin keikalla, jonka he heittivät Because We Can -World Tourin Tampereella pysähtyessä Ratinan Stadionilla. Kiertue pohjaa luonnollisesti What About Now -albumiin, jonka täällä blogissa arvostelin aiemmin tänä vuonna.

Keikkapäivänä oli aivan loistava keli. Aurinko paistoi täydeltä terältä ja lämmintä oli. Siis aivan päinvastainen sää, kuin edellisellä, vuoden 2011 keikalla.

Portit avautuivat stadionalueelle klo. 17.00 ja puoli seitsemän aikoihin alkoi soittaa lämppärinä oleva Jonne Aaron. Turvatarkastukset sujuivat sujuvasti eikä hidastelemisia tullut. Ikävä kyllä stadionilla suuren ihmismassan takia kojujen maksupäätteet eivät toimineet aivan yhtä hyvin, sillä itsekin jouduin yrittämään viisi kertaa kortilla maksamista ennen kuin sain kiertuepaitani maksettua.

Jon Bon Jovi rokkasi yleisölle

Oma paikkani oli Golden Circlellä, josta näki vähintäänkin hyvin. Kun kentälle käveli, niin näki suuren amerikanraudan keulan lavan yllä. Lava oli rakennettu fiksusti siten että yhtye oli sen verran korkealla, että kauempaakin ja lyhyemmät ihmiset näkivät hyvin. Golden Circle alkoi noin 20 metriä lavasta ja itse olin aivan niin lähellä, kuin mahdollista. Paikat olivat todellakin hyvät.
Ennen kuin Bon Jovi alkoi soittamaan kello 20.00 screeneillä pyöri aikalaskuri, kauanko bändin lavalle tulemiseen on aikaa.
Aika tarkalleen kello 20.01 bändin jäsenet saapuivat lavalle ja alkoivat soittamaan uuden albumin "That's What the Water Made Me" -kappaletta. Jon Bon Jovi tuli lavalle muun bändin jälkeen soittaen kitaraansa virne naamallaan.

Have a Nice day

Seuraavaksi soitettiin hittibiisit You Give Love a Bad Name, Born to Be My Baby ja Raise Your Hands. Alku oli räväkkä ja ihmiset olivat hyvin mukana taputtaen ja hyppien. Raise Your Hands -kappaleen aikana tietenkin kädet ilmassa. Alku oli räväkkä ja ihmiset olivat hyvin mukana.

Musiikillisesti Bon Jovin alkuperäisen kitaristin Richie Samboran puuttuminen ei kuulunut ollenkaan, joten sillä osin tuuraaja Phil X hoiti hommansa hyvin.

Alun klassikkobiisien jälkeen kuultiin 2000-luvun alun tuotantoa, joista mm. Lost Highway ja It´s My Life. Näiden jälkeen uuden albumin singlet Because We Can, sekä What About Now.
Uusien kappaleiden jälkeen kuultiin Bon Jovin klassikko: Runaway. Tämä biisi räjäytti potin.

Näiden kappaleiden jälkeen tuli hiukan seesteisempi jakso, jonka aikana soitettiin enimmäkseen 2000-luvun tuotantoa, mutta oli välissä myös -90-luvun Keep the Faith.

Bad Medicine

Seesteisemmän jakson jälkeen soitettiin erikoispitkä versio Bad Medicinesta, jossa kävi viimeistään selväksi että Phil X osaa myös upeat soolot. ämän jälkeen loppu oli lähes kokonaan yhtä hittiputkea. Lopun Livin on a Prayer ja Always esitettiin ammattitaidolla ja näyttävästi. Lopun hittien ansiosta yleisö villiintyi ja uskalsi hyppiä ja taputtaa reilusti mukana, kunnes kaikki huipentui edellämainittuun Alwaysiin.

Kuten totesin, Richie Samboran poissaolo ei musiikillisesti haitannut pätkääkään. Myös Phil X:ltä irtosivat näyttävät soolot ja kitaran luritukset siinä missä Samboralta. Samboraa olisi kuitenkin ehkä kaivattu siinä mielessä, että Nyt Jon Bon Jovi jäi lavalla tanssiessa ja keimaillessaan hiukan yksin, kun on totuttu, että Richie on Jonin mukana vetämässä showta. Phil X jäi kuitenkin hieman taaemmas, Jonin hoitaessa hyppelemisen ja tanssittamisen.
Mutta kuten todettua, Phil X korvasi Samboran musiikillisesti täydellisesti, eikä keikkaa pilannut todellakaan Richien poissaolo.

Bon Jovin konsertti oli todellakin niin näyttävä ja massiivinen, kuten ennakkoon oli kohuttu. Lisäksi ennen keikkaa ilmassa olleet epäillykset Samboran poissaolon vaikutuksesta bandiin voitiin unohtaa parin ensimmäisen kappaleen jälkeen. Kaiken kaikkiaan yhtye soitti keikan ammattitidolla ja iloisella mielellä. Lisäksi lähes kaikki bändin klassikot kuultiin Lay Yor Hands on Me:tä ja Bed of Roses:ia lukuunottamatta.

Keikan plussat ja miinukset
+Jon Bon Jovi todella energinen ja hyväntuulinen lavaesiintyminen koko keikan ajan
+Lähes kaikki hittibiisit kuultiin
+Näyttävä lavarakennelma
+Phil X tuurasi ammattimaisesti Samboraa
+Sää helli

-Phil X:n lavaesiintyminen ei aivan Samboran luokkaa, joten Jon jäi hiukan "yksin" lavalla

Nämä kuultiin:
That´s What the Water Made Me
You Give Love a Bad Name
Born to Be My Baby
Raise Your Hands
Lost Highway
Captain Crash & The Beauty Queen From Mars
It´s My Life
Because We Can
What About Now
Runaway
We Got It Going On
Keep the Faith
(You Want To) Make a Memory
Someday I´ll Be Saturday Night
Last Man Standing
We Weren´t Born to Follow
Who Says You Can´t Go Home
I´ll Sleep When I´m Dead
Bad Medicine

Encore 1
In These Arms
Wanted Dead Or Alive
Have a Nice Day
Livin on a Prayer

Encore 2
I´m With You
What´s Left of Me

Encore 3
These Days
Always

 

Arvostelu: Bon Jovi, What About Now

Viime aikoina ei ole chilien osalta oikein mitään erikoista tapahtunut. Lisää itäneitä ei ole ilmaantunut ja uusien lehtien kasvaminenkin on hitaanpuoleista. Siispä tässä postauksessa en chileistä kerro ja sen itselleni suon. Toivottavasti te lukijatkin suotte. Poikkean hiukan blogini aiheesta ja käsittelen nyt Bon Jovin uutta albumia, What About Now.

Albumi julkaistiin 8.3 ja sen jälkeen se on levittäytynyt hiljalleen ympäri maailmaa. Suomeen levy saapui myyntiin 13.3. Toki levyn on voinut ostaa Suomesta digitaalisena versiona ennen fyysisen albumin myynnin aloitusta täällä.

What About Now on Bon Jovin 12. studioalbumi. Edellinen ilmestyi vuonna 2009 The Circlen muodossa. Näiden välissä ilmestyi Greatest Hits, jolta löytyy Bon Jovin historian kuuluisimmat hitit.

Bon Jovin musiikki on kokenut pienen muutoksen 2000 luvulle siirryttäessä ja What About Now jatkaa sitä linjaa. Aikaisempi räväkkä 80-luvun hard-rock on muuttunut rauhallisemmaksi ja aikuisemmaksi rokiksi. Musiikin voi silti tunnistaa ehdaksi Joviksi.

Uutta albumia myydään kahtena erilaisena versiona. Standardina ja sitten ns. "Deluxe"-versiona. Kappaleet ovat sovitukseltaan samoja, mutta Deluxe-versiossa on neljä muuta kappaletta, joita ei Standardissa ole.
Näitä kappaleita on "With These Two Hands", "Not Running Anymore", "Old Habits Die Hard", sekä "Every Road Leads Home to You"

Kappalelista:
1. Because We Can
2. I'm With You
3. What About Now
4. Pictures of You
5. Amen
6. That's What the Water Made Me
7. What's Left of Me
8. Army of One
9. Thick as Thieves
10. Beautiful World
11. Room at the End of the World
12. The Fighter
13. With These Two Hands
14. Not Running Anymore
15. Old Habits Die Hard
16. Every Road Leads Home to You

Musiikin tunnistaa heti Bon Joviksi. Suurimmassa osassa kappaleita on rytmitys iskevää ja musiikista tulee hyvälle mielelle. Kappaleiden sanoituksissa hoetaankin paljon, ettei saa antaa periksi. Tästä hyvä esimerkki on "Army of One"-kappale, jonka kertosäkeessä sanotaan moneen kertaan "Never  give up! Never! Never give up! Never!", sekä kappale "Because We Can", jossa sanotaan "I don't wanna be another wave in the ocean. I am a rock, not just another grain of sand". 
Pitää olla vahva eikä antaa periksi. 
Jon Bon Jovi sanoi, että levy piti saada ulos nyt, koska muuten sanoitukset menisivät vanhaksi. Sanoissa käsitellään paljon nykyajan ajatuksia.

Huomaa, että bändi on ollut yhdessä pitkään, sillä kaikki pelaa hyvin yhteen. Rumpali Tico Torres luo hyvän rytmin kappaleille, jotka Richie Sambora tyylittelee kitarariffeillä ja David Bryan koskettimilla. Komeuden kruunaa Jon Bon Jovin laulu, joka ei kylläkään yllä enää aivan esimerkiksi hittibiisi Runawayn korkeimpiin ääniin. Se on kuitenkin ymmärrettävää. Onhan kaverilla ikää viidenkymmenen. Tämä ei kuitenkaan ole tämän levyn kappaleiden ongelma.

Kappaleet ovat pääosin mukaansatempaavia ja niitä jaksaa kuunnella pitkään. Kuitenkin muutaman kappaleen kohdalla, kuten Amen ja The Fighter, musiikin tempo laskee ja alun räväköiden 
rokkibiisien jälkeen hidastempoisempia kappaleita ei välttämättä jaksa kuunnella, vaan näiden yli  saataa skipata muutaman kuuntelukerran jälkeen.

Räväkämmistä ja vauhdikkaammsita kappaleista voisi ottaa esimerkkinä "Because We Can":in, sekä "What About Now":n ja "That's What the Water Made Me":n. Kappaleet ovat mukaansatempaavia niitä jaksaa kuunnella kyllästymättä. Vauhdikkuus ja iloisuus paistaa näistä biiseitä, kuten monesta muustakin.

Bon Jovi tekee uuden albuminsa pohjalta "Because We Can"-kiertueen, joka on käynnissä parhaillaan Yhdysvalloissa. Se saapuu myös Suomeen 26.5., jolloin Jon Bon Jovi tulee kiertueensa kanssa Tampereelle. Keikalla kuullaan varmasti "What About Now-albumiltakin biisejä. Näitä ovat varmasti ainakin sinkut "Because We Can", sekä "What About Now".

Yhteenveto:
Onko Bon Jovin uusi albumi sitten onnistunut? Sanoisin, että on. Vaikka hitaampien kappaleiden kohdalla tuntuu albumi hiukan puuduttavalta, räjäyttävät vaudikkaat biisit, jotka tempaavat mukaansa, potin. Erityisesti sanoituksessa on mielestäni onnistuttu, sillä se iskee suoraan nykyaikaan ja on voimia antavaa.
Kuitenkin jos mm. kappaleita "Because We Can" ja "Pictures of You" ei olisi ollut mukana, olisi kokonaisuus voinut olla tylsempi.
Nyt albumista jäi positiivinen ja energinen kuva. Huomaa, että Bon Jovin jätkät tekevät tätä hommaa täysillä, eikä ikä näytä painavan.
Jos muutamia hidastempoisempia kappaleita ei lasketa on uusi albumi loistava kokonaisuus. Hidastempoiset biisit kuitenkin hiukan pudottavat arvosanaa.

Kaiken kaikkiaan "What About Now"-albumi on onnistunut kokonaisuus, joka ansaitsee plussaa energisistä biiseistään ja loistavasta sanoituksestaan.

Arvio: 4/5