Positiivista ja negatiivista chilirintamalla

Kuluneet viikot ovat menneet nopeasti, eikä aikaa blogipostailulle ole oikein ollut. Nyt sopiva väli löytyi, joten kerrotaan mitä parin viikon aikana on tapahtunut. Tai mitä ei ole tapahtunut. Molemmat tämän kerran asioista  liittyvät aiempaan postaukseeni.

Positiiviset jutut on kiva kertoa ensin, joten sen teen. 

Muutama viikko sitten kerroin, että Biquinho nuppuilee. No, nyt se on ruvennut kukkimaan.

Biquinho, C. Chinense

Noin viikko sitten ensimmäinen kukka rupesi aukeilemaan. Pari päivää ja se oli kokonaan auki. Nyt noita nuppuja on Biquinhossa useampia. 

Myös Orange Habanerossa on muutamia nuppuja ja nupun alkuja.

Kuten aiemmin kirjoitin, niin kukkiminen tässä vaiheessa on siinä mielessä jännää, että minkäänlaista lisävalaistusta nuo kasvit eivät ole aikaisemmin saaneet, saatikka nyt keskellä talvea. Tällä kaksikolla eteläikkunan tarjoama valo taitaa pelittää. Tai on ainakin pelittänyt tähän saakka. Saa nähdä mitä tulee, kun pitäisi ruveta tekemään ja kypsyttelemään podeja. Riittääkö enää eteläikkuna?

Toinen asia ei ole millään tapaa hyvä juttu näin chilien kotikasvattajan näkökulmasta.

Laitoin chilit itämään 18.1. Yhteensä 19 siementä. Yksikään ei ole itänyt.

syitä voi vain arvailla. Ehkä valoa ei ole ollut tarpeeksi eteläikkunalla. Ehkä ikkunalla on ollut liian kylmä. Ehkä liikakastelu on haitannut itämistä.

Otin idätyksessä olevat siemenet joka tapauksessa hiukan kauemmas ikkunasta, jossa ei ole niin kylmä. Samalle tasolle hyvin menestyvien Biquinhon ja Orange Habaneron kanssa.

Pessimistinä en usko, että ne siemenet lähtevät enää itämään. kolme viikkoa on aika pitkä aika. Onneksi siemeniä on lisää ja voin aloittaa idätykset uudestaan. Mutta ei tämä joka tapauksessa kivaa ole, eikä ainakaan kasvata intoa. On masentavaa katsoa pelkää multaa.

Ei idä, ei

Mullassa ei näy merkkiäkään itämisestä

Juttu kummastuttaa sinänsä, että vuosi sitten siemenet olivat täsmälleen samassa paikassa itämässä, täsmälleen samanlaisella kastelulla. Olisiko osuutta asiaan sillä, että idätin vasta maaliskuun alussa, jolloin ikkunan ääressä sai hiukan enemmän valoa? Mene tiedä.

Tässä vaiheessa ei voi kuin todeta, että on tämä chilin kasvatus välillä ihmeellistä hommaa. Välillä ylättyy positiivisesti, välillä negatiivisesti.